You are currently viewing Varautuminen parrasvaloissa

Varautuminen parrasvaloissa

  • Artikkeli julkaistu:28/06/2022

Viime vuosien kriisit ovat laittaneet toimintaympäristömme remonttiin, muuttaen tapojamme toimia ja ajatella. Erilaiset vaihtoehdot tulevasta ovat nyt tavallista enemmän auki. Toimintaympäristön muutosten nopeatempoisuus ja yllätysten mahdollisuus ovat toki olleet ennenkin läsnä, mutta ymmärryksemme epävarmuudesta on nyt hereillä enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. Kriisit ovat korostaneet varautumisen ja huoltovarmuuden teemoja aivan uudella tavalla koko yhteiskunnassamme – tämä on korostunut myös toteuttamissamme selvitys- ja fasilitointiprojekteissa, joissa olemme kohdanneet toimijoita eri sektoreilta ja toimialoilta. 

Opit talteen ennen kuin unohtuu

Kriiseistä opitaan paljon, ja nuo opit onkin äärimmäisen tärkeää ottaa osaksi toimintavarmuuden ja varautumisen kehittämistä. Huonoin lopputulos lienee se, että kaikki energia poltetaan kriisistä selviytymiseen ja kun valo tunnelin päässä alkaa häämöttää, huokaistaan helpotuksesta ja siinä se. 

Nyt tuntuu siltä, että koronakriisi opetti meille paljon ja kokemus teki meistä ja organisaatioistamme ketterämpiä kuin koskaan, mutta kävikö tässä varmasti näin? Opit nimittäin unohtuvat, kun arki pyörii vauhdilla eteenpäin. Tarkastelu kriisin aikaisen toiminnan haasteista ja onnistumisista auttaa hahmottamaan konkreettisesti toiminnan haavoittuvuuksia ja vahvuuksia. Viisasta on ottaa oppia ja hyödyntää tietoa kehittämisen tukena, näin on toiminut mm. Huoltovarmuusorganisaation Tekstiili- ja varustetoimikunta

Yllätysten aika ei ole ohi

Tulemme varmasti kohtaamaan kriisejä ja yllätyksiä myös jatkossa. Nopeiden muutosten ja monimutkaisten keskinäisriippuvuuksien maailmassa tulevaisuudessa tulisi myös osata varautua sellaiseen, mistä ei vielä tiedetä lainkaan. Tässä korostuu jo aiemmin blogissamme puitu ennakoinnin välttämättömyys.

Suomessa tehdään varautumistyötä monipuolisesti ja suunnitelmallisesti yhteiskunnan eri toiminnoissa toimiala- ja sektorirajat leikkaavasti. Huolella valmistellut suunnitelmat eivät kuitenkaan auta, jos käytännöt jäävät vieraiksi. Suunnitelmilla tuetaan toiminnan jatkuvuutta ja siksi esimerkiksi harjoitukset ovat loistava tapa testata niiden toimivuutta ja tunnistaa mahdollisia puutteita, ilman akuuttia kriisitilannetta.

Millaista on varautuminen parhaimmillaan?


Mitä tarkoittaa varautuminen: 

Keskeistä on miettiä etukäteen, miten erilaisissa häiriötilanteissa toimitaan. Näin varmistetaan toiminnan mahdollisimman häiriötön jatkuminen ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet erilaisten häiriötilanteiden varalle. 


Häiriön aikaisesta toiminnasta ei kannata tehdä rakettitiedettä, vaan pyrkiä jalkauttamaan käytännöt osaksi arkea. Varautuminen on parasta silloin,
kun normaaliolojen toiminta on mahdollisimman lähellä kriisin aikaista toimintaa.

Monipuolinen varautuminen ei nojaa ainoastaan menneisyyteen, vaan tarkastelussa huomioidaan laajasti myös tulevaisuus, siihen liittyvät riskit ja niistä selviytyminen. Tulevaisuudessa tarvitaan uusia ajattelumalleja, monimuotoista yhteistyötä yli toimiala- ja sektorirajojen sekä varautumisasiat muistavan ajattelutavan sisäistämistä.

Fasilitoidut työpajat varautumisen suunnitteluun

Me Kokonatilla autamme mielellämme varautumisen kehittämisessä. Meiltä saat fasilitoidut työpajat harjoitusten suunnitteluun tai osaavat vetäjät itse harjoituspäivään. Fasilitoidut työpajat ovat oiva keino pohtia harjoituskonsepteja.

Pidäthän mielessä myös laadulliset selvitykset varautumisen suunnittelun tueksi. Ota meihin yhteyttä niin jutellaan lisää!

Teksti: Katri Laakso

Katri Laakso